Aki
Hietanen, Anne Niemi. Pertti Nummela
TIETOA
JULKISELTA SEKTORILTA
Erikoistyö
49 sivua
34. Knowledge Asset Management Tietopalvelukoulutus 2001-2002
Teknillinen korkeakoulu, Koulutuskeskus Dipoli, Espoo 2002
Dipoli-raportit / Dipoli Reports C 2002:3
ISBN: 951-22-6002-6 ISSN: 1458-4867
Tiivistelmä
Työn
tarkoituksena on ollut perehtyä julkisen sektorin tiedon
saatavuuteen ja käyttöön Euroopan unionissa
ja Suomessa.
Työssä
selvitellään Euroopan unionin piirissä käytyä
julkisen sektorin tietoa koskevaa keskustelua aina 1980-luvulta
nykypäivään, Euroopan unionin käynnistämiä
hankkeita julkisen sektorin tiedon saatavuuden ja hyödyntämisen
parantamiseksi sekä EU:n oikeudellisen tiedon maksutonta
ja maksullista jakelua.
Suomen
osalta on julkisen sektorin tietoa tarkastelu kolmesta näkökulmasta:
julkisuusperiaatteeseen pohjautuvaa tiedon saatavuutta, valtion
maksuperustelakiin perustuvaa hinnoittelua sekä julkisen
sektorin tiedon kaupallista hyödyntämistä ajoneuvotietojen
ja säädöstietomarkkinoiden osalta.
Vaikka
julkisen sektorin tiedon jakelua ja kaupallista hyödyntämistä
koskevaa keskustelua on käyty Euroopan unionissa vilkkaasti
1980-luvulta lähtien, periaatteet ovat varsin vähän
muuttuneet. Toistuvasti on tuotu esiin, että eurooppalainen
tietoala on amerikkalaista kilpailijaansa heikommassa asemassa
ja Vihreä kirja v. 1999 sekä komission tiedonanto
v. 2001 ovatkin täsmentäneet tiedon hyödyntämisen
toimintalinjoja eurooppalaisen tietoalan aseman parantamiseksi.
On myös todettu, että julkisen sektorin tulisi poistaa
lainsäädännölliset tai muut perusteettomat
esteet julkisen sektorin tiedon käytölle ja hyödyntämiselle
yksityisellä sektorilla. Suuria muutoksia julkisen sektorin
tiedon kaupallisen hyödyntämisen edellytyksiin ei
kuitenkaan ole komission v. 2002 alussa julkaisemassa työpaperissa
esittämästä lainsäädännöstä
huolimatta odotettavissa, sillä nykyisiin sopimusjärjestelyihin
ei komission ehdotuksen mukaan tultaisi puuttumaan.
Vertailtaessa
lainsäädäntötiedon jakelua Euroopan unionin
ja Suomen välillä ei ole havaittu merkittäviä
eroja. Lainsäädännön sähköinen
jakelu on kehittynyt nopeasti ja Suomi on ollut monessa asiassa
edelläkävijänä.
Julkisen
sektorin tiedon jakelusta ja hinnoittelusta Suomessa on keskusteltu
aina 1990-luvun alusta lähtien, mutta näköpiirissä
ei ole uudistuksia, joissa Euroopan unionin linjauksia tiedon
jakelussa ja hinnoittelussa otettaisiin huomioon. Julkisuuslaki
ja hyvä tiedonhallintatapa ovat näyttäneet
vaikuttaneen viranomaisten tiedonjakeluun.
Asiasanat:
julkinen sektori, tiedon saatavuus, kaupallinen hyödyntäminen,
tietomarkkinat, Euroopan unioni. |